"Ihmisaivoissa on 12 miljardia solua. Ja millainen työttömyys siellä usein vallitseekaan."
— biologi Jean Rostand (1894 – 1977)
Huom! Tämä Auringon asema-sivustoni loppuu huhtikuun alussa 2023. Siispä tallenna uusi Iltapäivän auringossa-osoite ja seuraa blogiani siellä. Osoite alla:
11. maalis, 2017
"Valtio aikoo säästää vanhuspalveluista ensi vuosikymmenellä joka vuosi lähes miljardi euroa. Kymmenessä vuodessa vanhusten palveluista aiotaan mahdollisesti säästää siis lähes 10 miljardia euroa." Löysin netin uumenista artikkelin, joka on viime vuoden syyskuulta ja julkaistu Kalevassa otsikolla Hallitus ei puhu 3 miljardin sote-säästölistastaan - "kotihoivaa" ja psykiatriaan avopalveluita.
Jos todellakin on aikomus säästää vanhuspalveluista joka vuosi noin miljardi euroa, jokainen ymmärtää mistä on kysymys. Kotihoiva on laitettu säästötaulukossa lainausmerkkeihin. Mitä se voi tarkoittaa?
– Kotihoiva tarkoittaa asumista omissa kerrostaloyksiöissä taajamien keskustoissa, sana määritellään hallituksen tilaaman vaikutusarvion liitteessä. Vanhuspalveluiden säästöpotentiaaliksi tutkijat laskevat vuodessa 936 miljoonaa euroa eli lähes miljardin. Raportissa kirjoitetaan, että ympärivuorokautisen hoivan vähentäminen lisäämällä "kotihoivaa" tuottaisi puolen miljardin euron vuotuisen säästön.
Säästölista on äkkiseltään karua luettavaa, eikä yksikään ministeri ole esitellyt sitä julkisuudessa.
Julkisesti rahoitettavien sosiaali- ja terveyspalveluiden
määrä ja taso ovat laskemassa ensi vuosikymmenellä.
Sote-uudistuksen valmistelua johtava perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) ei antanut 3 miljardin säästöjen
toteuttamistavasta Lännen Medialle haastattelua, kun LM ensimmäisen kerran heinäkuussa kirjoitti listan olemassaolosta.
Tutkijoiden laatiman laskelman mukaan 3 miljardin vuotuinen sote-säästö on mahdollinen,
jos vanhuksia siirretään ”kotihoivaan” ja esimerkiksi vammaisten palveluissa ja nuortenpsykiatriassa siirrytään vielä nykyistä enemmän kohti avopalveluita.
Vaikutusarvion perusteella
hallitus lähtee sote-uudistuksessa siitä, että vanhukset asuvat ensi vuosikymmenellä nykyistä useammin omissa pienissä asunnoissaan, joissa hoitajat käyvät huolehtimassa esimerkiksi lääkkeiden antamisesta.
Vanhusten kotihoidon tuottavuuden kasvattamisella arvioidaan olevan 394 miljoonan euron säästövaikutus.
Tuottavuuden kasvattaminen tarkoittaa ihmisten hoitamisessa usein sitä, että työntekijät
tekevät välttämättömät työtehtävät nopeammin kuin nyt, jolloin työsuoritteita sisältyy työpäivään enemmän.
Lue koko artikkeli täältä:
Niin, koska kysymys todellakin on ihmisten hoivasta heidän viimeisinä elinvuosinaan, tulee pohtineeksi, että miten hoivatyössä selviydytään seuraavien vuosien ja vuosikymmenien aikana. Jos työtehtävät joudutaan (säästösyistä) tekemään vielä nopeammin kuin tällä hetkellä, joka tarkoittaa suomeksi sitä, että asiakkaan (vanhuksen) luona viivytään vielä vähemmän aikaa.. Suurilla paikkakunnilla puhutaan siis vain muutamista minuuteista / asiakas. Kysymys kuuluukin: onko tässä enää mitään tolkkua?
Kuva ja pääosa tekstistä: Kaleva 15.9.2016
Tekstikommentit: Raija Westergård