"Ihmisaivoissa on 12 miljardia solua. Ja millainen työttömyys siellä usein vallitseekaan."
— biologi Jean Rostand (1894 – 1977)
Huom! Tämä Auringon asema-sivustoni loppuu huhtikuun alussa 2023. Siispä tallenna uusi Iltapäivän auringossa-osoite ja seuraa blogiani siellä. Osoite alla:
24. maalis, 2018
Pääsiäinen on ilon ja valon juhla, keltaisella pensselöity, suklaalla kuorrutettu ja pajunkissoilla koristeltua pyhyyttä. Kyllä, käytän sanaa pyhä, koska sitä ei enää juuri käytetä puhekielessä. Pyhällä on kuitenkin suuri merkitys ihmisen ajassa, joka perustuu nimenomaan arjen ja pyhän vuoropuheluun. Vanhemmat ihmiset muuten käyttävät edelleen tavallisesta sunnuntaista nimitystä pyhä ja itsekin käytän sitä toisinaan: "mennään sinne tai tuonne sitten pyhänä".
Oikeastaan minun piti kirjoittaa seitsemästä kuolemansynnistä ja erityisesti yhdestä, joka on ehkäpä kaikista pahin ja paheksuttava. Nimittäin ahneudesta. En tiedä kiinnostaako teitä, mutta kirjoitan silti. Hesarikin kirjoittaa ahneudesta näin:
"Veropakoilun, liike-elämän johtajien jättipalkkioiden ja pörssipelin takana ihmiset näkevät usein ahneuden rumat kasvot. Se näyttäytyy silloinkin, kun tavalliset ihmiset kahmivat kilpaa alennustavaroita: minulle ensin! Ahneutta on paheksuttu maailman sivu, mutta vasta viime vuosina psykologit ovat toden teolla ruvenneet etsimään selityksiä, mistä siinä oikein on kyse.
Kenties ahneus on reaktio ympäristön epävarmuuteen, kuten evoluutiopsykologiasta innoittuneet tutkijat uumoilevat. Niin sanotun elämän historian teorian mukaan ihmisten erilaiset käyttäytymistaipumukset ovat kehittyneet vastauksena ympäristön asettamiin haasteisiin.Taipumusta ahneuteen ruokkisi epäluotettava ympäristö. Tällaisissa oloissa tuntuu tarpeelliselta rohmuta omiin käsiin mahdollisimman paljon resursseja. Se pitää epävarmuutta loitolla.
Vaikka ahneutta on paheksuttu, sitä on pidetty myös
kapitalismin talouskoneen polttoaineena.
”Ahneus on hyvästä”, kuten juppiaikojen elokuvaklassikon Wall Streetingeelitukkainen sijoitushirmu Gordon Gekko sanoo. Myös psykologisissa tutkimuksissa ahneus yhdistyy kilpailuhenkisyyteen
ja pyrkimykseen toimia elämässään tuottavasti ja tehokkaasti.
Taloudellisen kunnianhimon polttoaine voi kuitenkin saastuttaa ympäristöä. Näin käy etenkin silloin, kun ahneus kannustaa haalimaan itselle
etuja muiden kustannuksella. Riski on todellinen. Saksalaiset tutkijat yllättyivät pari vuotta sitten tutkimuksissaan siitä, miten vahva yhteys ahneudella on psykopatiaa luonnehtivaan häijyyteen. Häijyltä puuttuu empatiaa
ja läheisiä kiintymyssuhteita. Lisäksi hänellä on taipumus käyttää hyväksi toisia ihmisiä ja vahvistaa itseään muihin kohdistamillaan ilkeyksillä". (Mikko Puttonen 23.3-18
Helsingin sanomat)
Tällaista tänään ahneudesta. Muut kristillisen opetuksen paheet ovat ylpeys, kateus, viha, laiskuus, ylensyönti ja himo. Uusia kuolemansyntejä arkkipiispa Gianfranco Girottin mukaan (BBC News) ovat: ympäristön saastuttaminen, geenimanipulaatio, ylenpalttisen vaurauden kerääminen, köyhyyden aiheuttaminen, huumekauppa ja huumeiden kauppa sekä ihmiskauppa, moraalisesti kyseenalaistetut kokeilut sekä ihmisen perusoikeuksien rikkominen. Oikeastaan tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin ja tulee mieleen sekin, että entäs ne ihmisen hyveet? Ehkäpä kirjoitan niistä seuraavalla kerralla ellen muuta aihetta keksi. Tai aiheet keksivät minut?
Raija Westergård
päivätoiminnan ohjaaja
Kuva: Hieronymus Boscin maalaus seitsemästä kuolemansynnistä vuodelta 1450