Elämää kuvina

14. loka, 2022

Elämää kuvina

Mennä viikolla oli ajatuksena, että josko lisäisin enemmän kuvia tälle kotisivulle. No, se aikomus jäi ajatuksen tasolle, koska kärsivällisyys ei riittänyt. Ei, vaikka omasta mielestäni olen hyvin pitkämielinen, mutta joskus kärsivällisyyden "tynnyri" tulee täyteen niin, että pisarakin on liikaa. Kuvat (joita varmasti on koneellani tuhansia) olisi pitänyt lisätä lähes yksitellen ja siitä ei olisi tullut oikein mitään tai ainakin olisi mennyt liikaa aikaa ja tupakkia (vaikken vieläkään polta, tuskin aloitankaan enää tässä iässä). Ja toisaalta, maailma on nykyään kuvia täynnä ja olen kuitenkin parempi kirjoittaja kuin kuvaaja, vaikka sen itse sanonkin. 

Nykyään todellakin otetaan mielestäni jopa liikaa kuvia. Ja kaikki laitetaan nettiin jokaisen katsottavaksi, kiinnostaa tai ei. Toki hienoja ja taiteellisia kuviakin julkaistaan esimerkiksi Facebookissa, mutta enimmäkseen otokset ovat keskinkertaisia, tai sellaisia ettei ainakaan minua kiinnosta. Siksi en juurikaan enää käy FB.ssä rollaamassa, koska se on pelkkää ajanhukkaa enimmäkseen.

Mutta toki ymmärrän, että FB.llä on paikkansa nykymaailmassa. Se on tavallaan  uuden ajan "aita", jolla entisaikaan kylän naiset jutustelivat niitä näitä. Kun ei ollut telkkaria eikä aina radiotakaan kodeissa, niin oli tärkeää saada tietoa seudun tapahtumista jne. Meillä kotona oli seuroja, joissa aina tilaisuuden lopuksi jaettiin kuulumisia. Ja tietenkin kyläläiset poikkesivat silloin muuten vaan juttelemaan ohikulkiessaan. Tänään tuo samainen kylätie on perin hiljainen, iltaisin ei liiku todellakaan "ristinsielua", joka tuntuu jopa oudolta. Mutta näin maailma muuttuu ja kylät hiljenevät.

Pimeä tulee näinä aikoina jo varhain. Eikä jouluun ole kuin runsas pari kuukautta, joten eiköhän tämä syksy tästä etene reippaasti. Kausivaloja muuten ei näy samalla tavalla kuin muina syksyinä, liekö syynä sähkön hinta ja säästötalkoot. Ja onhan se ihan totta, että turhaan ei nyt kannata valoja poltella, koska talvi voi olla kylmä monella tavalla. Mutta elävä kynttilä aina löytää sijansa ja siksi parempi sytyttää sellainen. Lämmittäköön liekki jokaisen sydäntä näinä levottomina aikoina. 

Raija Westergård

Jaa tämä sivu